Sinä astelet niin reippaasti täynnä intoa ja uteliaisuutta. Reppu on isompi kuin selkäsi, mutta silti niin kevyesti kannat sen mukanasi. Siellä ei ole vielä ennakkoluulon kiviä tai pelon lyijyä, ehkä hieman jännitystä vain. Minä toivon, että olen osannut antaa sinne sellaista evästä, että olosi olisi turvallinen ja luottavainen. Koulutiesi alkaa tästä. Siitä tulee osa sitä elämänpolkua, joka muokkaa sinusta sinua. Toivon sinun muistavan, että sinä et ole numero. Että minä en vaadi sinulta papukaijamerkkejä, enkä täydellisiä päiviä. Vaan, että säilyttäisit avoimen mielen ja uteliaisuuden. Sen saman, mikä sinulla nytkin on, kun kuljet pitkin ojan reunaa ihmetellen kukkia ja kastehelmiä lehtien päällä. Sinä voit katsella koskettamalla ja kuunnella silmilläsi. Tärkeää on vain, että löydät keinosi oppia ja ihmetellä. Sillä koulutie loppuu aikanaan, mutta oppiminen jatkuu läpi elämän. Sinä saat ympärillesi paljon ihmisiä. He ovat kaikki ainutlaatuisia ja samanarvoisia. Kun kohtaat heidä
Kommentit
Lähetä kommentti
Pienikin ajatus tai yksikin sana niin tässä on sille tila!